Reilu viikko sitten Helsingissä järjestettiin suuret Koiramessut. Samassa yhteydessä järjestettiin kaksi yksipäiväistä kansainvälistä koiranäyttelyä: Helsinki Winner 2016 ja Helsinki Voittaja 2016, jotka toivat Messukeskukseen tuhansia koiria. Mukana myös tamperelainen Hilma, jonka debyytti nähtiin kehässä numero 91.

Tähän väliin on sanottava, että jos koiranäyttelyt ei ole sun juttu (niinkuin ei kauheasti minunkaan), voit lopettaa lukemisen, sillä nyt alkaa tulemaan.

Debytantti-Hilma, seitsemän kuukauden ikäinen koiranpoikanen, osallistui kansainvälisen näyttelyn ohella järjestettyyn Helsinki Puppy Show 2016 -näyttelyyn. Ikä kun ei vielä riittänyt ”oikeaan” näyttelyyn. Vähän sama kuin ihminen odottaisi 18 v. synttäreitään, jotta pääsisi vihdoin sinne kaupungin diskohelvettiin.

Hilma odotti rauhassa ja totutteli näyttelyilmapiiriin.

Mukavin asia ennen näyttelystarttia oli varmasti se, että sai nähdä sisaruksiaan. Hilman omassa sarjassa kilpaili kaikkiaan neljä saman pentueen edustajaa, joten kehässä tulee vilisemään tuttuja karvanaamoja.

Sisko-Lempi, veli-Cosmo ja Hilma tapasivat syntymän jälkeen lämpimissä merkeissä.

Näyttely polkaistiin vihdoin käyntiin pitkän odottelun jälkeen Messukeskuksen toisessa kerroksessa pentujen puolella. Ensin arvosteltiin urospennut, jonka jälkeen vuoroon pääsivät nartut. Mukana tottakai myös hetkeä aiemmin kananmakuisesta luustaan nauttinut Hilma.

Kehässä pyörittiin ympyrää, tuomari tutki hampaita ja tarkasteli rakennetta. Sitten pyörittiin taas ympyrää ja seistiin paikallaan. Nakit kelpasivat Hilmalle kehäreissun aikana hyvin. Niiden takiahan siellä viitsii pyöriäkin.

Tuomaristo oli tiukkana niinkuin ilmeestä näkyy. Ei tänne leikkimään ole tultu. Valitettavasti kuvan Fanta-pullo ei ollut palkintona.

Hilma pärjäsi loistavasti! Tuloksellisesti sijoitus oli se pahin mahdollinen eli NELJÄS. Palkintopallisijoitus karkasi hyppysistä, mutta minkäs teet. Arvostelulajit ja varsinkin koirien arvostelu, josta ei oikein ymmärräkään mitään, ovat tällaisia. Onneksi voiton nappasi Hilman sisko Lempi, niin päästiin juhlimaan voittoa perhepiirissä. Palkintona Lempille ojennettiin ruusuke, jossa luki KP (kunniapalkinto). Shampanjapulloa palkintojenjaossa ei suihkutettu, vaikka sen voisi mun puolesta omistajille jakaa, jotta hekin saisivat näyttelyistä mukaan muutakin kuin messuilla jaettavia koiranruokanäytteitä ja tarjousflyereita.

Askel oli kepeä. Katse kädessä olevaan nakkiin oli tiukka lähes taukoamatta.

Hilman osalta näyttely huipentui vielä kasvattajaryhmään, jossa päästiin esiintymään sisarusten kanssa. Välillä pentujen käytös kehässä keskenään oli kuin komediaelokuvasta, todellista sähläystä. Hauskaa katseltavaa! Kasvattajaryhmä pokkasi itselleen kunniapalkinnon ja tuomari taisi kehua koirien päitä jos oikein kuulin.

Sekunnin murto-osan koirat pysyivät paikallaankin! Liekö syynä maahan heitetty lihapulla?

Näyttelyssä näki ihan älyttömän määrän erilaisia koiria. Jos meinaa koiran hankkia, kannattaa ehdottomasti parkkeerata itsensä ensi vuonna tähän tapahtumaan, koska silmien alla vilisee yli 300 eri rotua. Joukosta voi valita mieleisensä ja paikalla on paljon kasvattajia, jotka kertovat mielellään omista roduistaan lisää.

Iltapäivästä osalle koirista touhu alkoi jo riittämään.

Ehkä sitten ensi vuonna uudestaan? Tapahtumana tuo viikonlopun rykäisy on valtava. Satoja rotuja, tuhansia koiria, kansainvälistä porukkaa, kasvattajien välistä kilpailua, titteleitä, spekulointia, salamavaloja ja räiskettä. Rahaa noissa piireissä ainakin pyörii, kun katsoo esimerkiksi kehää, jossa Voittaja-tittelit jaetaan. Valot, äänentoisto, livebändi ja Cheekin kiertueellakin nähdyt led-screenit eivät ihan ilmaisia ole. Kun tehdään, niin tehdään sitten kunnolla!

Helsinki Winner 2016. Maailmanluokan meininkiä!